maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulu






(Kuva on kirjeestä, jonka lähetin isosiskolle. Luettuani netistä kauhutarinoita postin käsittelyssä avatuista kirjeistä, päätin naamioida kirjeen ovelasti. Mallia pääjalkaisiin katsoin Googlen kuvahaulla löytämästäni kuvasta.)


Sain juustokakun valmiiksi ja siivoilin hieman. Nyt on riisipuuro kiehumassa. Juha ei pääse ylös sängystä, ja ei ole kovin iloinen, koska katson Areenasta Joulupukin kuumaa linjaa. :-D

En ala tälläkään kertaa mitään romaania kirjoittaa, vaan vahtimaan, etten polta puuroa pohjaan. Haluankin siis nyt pidemmittä puheitta toivottaa kaikille rauhallista joulua. Muistakaa syödä paljon pipareita. :-)















maanantai 25. marraskuuta 2013

Väsymys, motivaatio-ongelmat ja ylimääräinen ihminen



En aio valittaa, mutta toteanpa vain, että olen aika väsynyt. Ennen joululomaa on niin paljon tekemistä. Päälimmäisenä mielessä painaa essee, joka minun oli tarkoitus tehdä viikonlopun aikana valmiiksi, mutta en saanut itseäni motivoitua tarpeeksi. Tenttipäiväkin lähenee uhkaavasti. Onneksi menen tekemään tentin vasta joulukuussa, enkä tällä viikolla. Sitten on kuva-analyysi, lumityöpaja ja ryhmissä tehtävä tutkimus. Lisäksi on vielä plastisen sommittelun kurssityö.

***

Plastinen sommittelu ei jaksa edelleenkään kiinnostaa. Seuraavaksi minun pitäisi väsätä puusta jotain. Ongelmana on se, etten osaa käyttää koneita, vaikka olinkin seuraamassa, kun opettaja selosti niiden käytön. Olen hidas oppimaan. Vaikka yritin seurata tarkasti, mitä opettaja teki, stressasin niin paljon, että unohdin lähes kaiken. Huomenna pitäisi kuitenkin saada jotain tehtyä. En pelkää kirveitä ja talttoja, mutta ne koneet ovat pelottavia. Pelkään katkovani sormeni (vaikka en kyllä voi kuvitella niin oikeasti käyvän) ja lisäksi jo koneiden kova ääni saa minut stressaantumaan.

Plastisessa sommittelussa ei itsessään ole mitään vikaa. En nyt ala eritellä suurinta syytä siihen, miksi kurssi ei innosta. Päätelkää itse. 


***

Huomenna muuten on viimeisen kerran iltapiirustusta. Minun pitäisi tänä iltana valita työt, jotka vien arvioitaviksi. Eteisessä on isoja paperirullia. Joudun avaamaan ne ja valitsemaan parhaat piirrokset. En edes muista mitä kaikkea olen piirtänyt. Sen kyllä muistan, että en ole fiksannut kaikkia. Odotan mielenkiinnolla, mitä sieltä paljastuu. Luulen, että piirrosten valitseminen tulee olemaan vaikeaa. Pitää varmaan aloittaa siitä, että karsin hirveimmät ensin pois. 













Viime kerralla pääsin piirtämään varsin mielenkiintoisesta kuvakulmasta.




***


Ensi viikolla työskentelemme maanantaista perjantaihin lumityöpajassa. Teemme lumesta reliefejä lumihotellin seinille. Ryhmät jaettiin, ja olen ryhmässä, jossa on minun lisäkseni kuusi jäsentä. Opettaja kehotti tekemään viikonlopun aikaan suunnitelmia mahdollisista aiheista. Kuvien tulisi olla hyväntuulisia, ehkä myös humoristisia, ja joka tilassa pitäisi olla jokin katseenvangitsija.

Meidän ryhmällämme oli monta ideaa. Eläinaiheet, vaikka ne kliseisiä ovatkin, olivat vahvasti esillä. Yhteistä ideoille oli se, että niiden toteuttamiseen tarvittaisiin päätyseinällinen huone, jonka päätyyn tulisi se katseenvangitsija. Mutta kuinka ollakaan, opettaja sorsi ryhmäämme, kun jaettiin tiloja, joihin ryhmät reliefinsä tekisivät. Jouduimme tyytymään jämätilaan, huoneeseen, jossa on monta ovea, mutta ei kokonaista päätyseinää (niissäkin ovet!). Teeppä sellaiseen tasapaksuun tilaan sitten joku katseenvangitsija! 


Koko tila on niin epäinspiroiva, että fiilikseni latistuivat. Minua ei haittaa se, että oma suunnitelmani, joka aluksi sai kannatusta muidenkin ryhmäläisten keskuudessa, ei toteudu. Se minua sen sijaan harmittaa, ettei mikään suunnitelmistamme sovellu kyseiseen tilaan, vaan joudumme aloittamaan koko suunnittelutyön luultavasti alusta. Lisäksi tila on jo työskentelytilanakin levoton, kun ihmiset ramppaavat huoneen läpi niistä hemmetin oviaukoista.



Oma ideani.. yllätys pyllätys: eläimiä!



***

Tänään alkoi uusi kurssi: lasten ja nuorten kuvailmaisun kehitys. Aihe on tosi mielenkiintoinen. Valitettavasti meille ilmoitettiin, että kurssiin kuuluu ryhmätyönä tehtävä tutkimus. En inhoa ryhmätehtäviä, vaikka minulla onkin niistä lukioajoilta huonoja kokemuksia, mutta ryhmien muodostaminen on minulle aina yhtä tukala tilanne.

Vaikka olen jo ala-asteelta asti tottunut siihen, että olen se, joka ei pääse mihinkään ryhmään, ja jonka opettaja joutuu tunkemaan johonkin ryhmään ylimääräiseksi (mikä taas sitten vituttaa muita ryhmäläisiä), niin aina se tuntuu yhtä pahalta. Niin myös tänään. Meinasin jo kysyä opettajalta, saanko tehdä koko tutkimuksen yksin. 

Aina käy näin, enkä vieläkään tiedä, mikä vika minussa on. Tietenkin se, ettei minulla ole kaveita turvana tms. vaikuttaa sitten tietyissä tilanteissa siten, että jään yksin. Minua harmittaa niidenkin puolesta, jotka joutuvat minut ryhmäänsä ottamaan, koska on varmasti inhottavaa, jos kavereista koostuvaan ryhmään tulee joku ulkopuolinen. Se on vaivaannuttavaa kaikille.

Kaikki on niin kauan hyvin, kun saan työskennellä itsenäisesti. Ryhmätyöskentely kuitenkin kuuluu tämän alan opiskeluun, ja siinä mielessä siis olen väärällä alalla. Enkä minä ole ryhmätöissä laiska, kuten voisi kuvitella. En ota johtajan roolia, mutta olen valmiina ottamaan ohjat, jos työskentely ei edisty. Potkin muita persuksille tai teen homman omin nokkineni. Sanotaan vaikka niin, että sen ryhmän työ, jossa minä olen, tulee aina valmiiksi. Näin siis, jos kyseessä on koulutehtävä, joka vaikuttaa omaan arvosanaanikin. 

Koulun jälkeen oli niin paskat fiilikse, että menin suoraan kämpälle häpeämään ja skippasin pikkujoulukokouksen. Olisin varmaan vain räjähtänyt, jos joku olisi ruvennut narisemaan siitä, että minut on pakko ottaa mukaan, kun ostetaan roinaa taiteiden tiedekunnan pikkujouluja varten. Yhdessä kokouksessa kuulin hieman nurinaa aiheesta. Sain myöhemmin kuulla, että siellä olisi EHKÄ tarvittu rahaihmistä. En ole aivan varma. Ja jee, nyt kaikki pitävät minua vastuuttomana.


Ette ehkä ylläty, jos kerron odottavani joululomaa.



***




Birdy - People Help The People




God knows what is hiding in this world of little consequence
Behind the tears, inside the lies
A thousand slowly dying sunsets
God knows what is hiding in those weak and drunken hearts
Guess the loneliness came knocking
No one needs to be alone, oh singing


People help the people
And if you're homesick, give me your hand and I'll hold it
People help the people
Nothing will drag you down
Oh and if I had a brain
Oh and if I had a brain
I'd be cold as a stone and rich as the fool
That turned all those good hearts away














lauantai 16. marraskuuta 2013

Ensimmäiset opintopisteet




Sain tällä viikolla ensimmäiset opintopisteet. Olen suorittanut nyt neljä kurssia, mutta opintopisteet ja numerot olen saanut vasta kahdesta. Kuvan rakentamisen perusteista sain yllättäen 4/5, vaikka sössin perusteellisesti ensimmäisen harjoitustehtävän, sommitelman, jossa oli tarkat säännöt ja figuratiivisia assosiaatioita tuli välttää. Elävän mallin piirtämisestä sain 5/5, koska opettaja oli kiltti. :-) Lienee sanomattakin selvää, että olen tyytyväinen saamiini numeroihin. Väriopin numero ei ole vielä tullut, mutta siitä kelpaa kolmonen. Pahoin pelkään, että kakkonen on tulossa, mutta toivokaamme parasta. Opiskeluteknologiasta puolestaa saa vain suoritusmerkinnän.


***


Uutena kurssina alkoi plastinen sommittelu, josta en niin hirveästi perusta. Ensin väsäsimme itsellemme työkalut saven työstämistä varten. Voin ihan suoraan sanoa, ettei minua ole pelottanut pitkään aikaan yhtä paljon, kuin silloin. Olin varma, että katkon sormeni koneiden kanssa. Ei sitten kuitenkaan sattunut mitään, koska olin ylivarovainen. Työkaluista tuli isot ja rumat, mutta ne ajavat asiansa tarpeeksi hyvin. Kuvaa minulla ei niistä satu olemaan, koska ne ovat tällä hetkellä plastisen sommittelun luokassa.

Tähän mennessä olen tehnyt kurssilla savesta yksinkertaisen toistettavissa olevan möhkäleen, jota käytin kipsimuotin tekemiseen. Nyt voin kopioida niitä rumia möhkäleitä loputtomasti. Siis..jee. Viimeksi tein savesta pöllöä ja ensi kerralla koverran sen ontoksi. Sen jälkeen vuorossa on puun työstämistä, sillä teemme puusta eläimen pään. Lopulta koittaa lopputyön aika, ja siinä aiheena on  käsittääkseni piste ja viiva. Todella innostavaa..


***


En taaskaan ole saanut kuvattua niitä kuvan rakentamisen perusteiden kurssin tekeleitä. Yksihän niistä katosi. Toisen vein epähuomiossa varastoon, ennen kuin tajusin kuvata sen. Kolmas odottaa, että vien sen roskikseen. Kuvaan ne paremmalla ajalla. Tälläkin kertaa kuvamateriaali koostuu iltapiirustuskurssin tekeleistä.

Kyseisen kurssin tunteja on enää kahtena viikkona. En kyllä ole moneen viikkoon jaksanut panostaa kurssiin. Kolmella viime kerralla olen lähtenyt sieltä etuajassa poiskin. Kurssin lopuksi pitää palauttaa muistaakseni viisi parasta croquis-piirrosta ja kolme pidempää töherrystä, joista mielellään yksi on isolle paperille piirretty. Piirsin kurssin alussa isoja piirroksia, joten valitsen niistä jonkun. Voisin periaatteessa skipata ensi tiistain tunnit, koska ne ovat heti plastisen sommittelun jälkeen, mikä tarkoittaa sitä, että myöhästyn sieltä, koska plastinen sommittelu on pääyliopistolla, ja sieltä Rotkolle kävellessä kestää lähes puoli tuntia. Saa nähdä, salliiko omatunto.

Viime kerralla mallilla oli taas vaatteet. Ihan kivaa vaihtelua. Viime kuun loppupuolella meillä oli myös miesmalli. Harmi vain, ettei piirtäminen tuona kertana oikein onnistunut. 












Miesmalli, vaikka ei siltä näytä.






***


Huomenna olisi tarkoitus lukea tenttiin ja  kirjoittaa vähän ympäristö- ja yhteisötaiteeseen liittyvää esseetäni. Lisäksi minun pitää tulostaa parin kanssa tehty essee (senkin aiheena muuten on ympäristötaide). Tarkistan sen kyllä sitä ennen perusteellisesti. Deadline on maanantaina, jolloin jatkuu taide- ja ympäristöpedagogiikan kurssi pitkän tauon jälkeen.


***


Tälläistä tällä kertaa. Kello on 1:22 ja minun on aika mennä nukkumaan. Sitä ennen kuitenkin pakollinen biisi. On muuten hyvä!




Lacrossse - No More Lovesongs

I've had it up to here (now you know)
your stealing and cheating and all your lies
No more chances for you (no no no)
No more chances for you (no no no)

So I follow you around - Not a word from you

you can even hear my heart break

No more lovesongs for you
No more songs at all for you
One day you'll be alone
And where will I be then - I'll be gone








sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Vieras, stressiä ja soluasumisen kääntöpuoli






Rikon blogihiljaisuuden. Viime kirjoituskerrasta on kulunut aikaa lähes kuukausi. Kello on yli kymmenen illalla ja oikeastaan minun pitäisi mennä nukkumaan, sillä aamulla herätys on jo viideltä. En kuitenkaan malta olla kirjoittamatta.

Olen ollut viime aikoina kiireinen. Lokakuun alussa olin täpinöissäni, koska Juha lupautui tulemaan tänne viettämään "syyslomaansa" (oikeastihan heillä ei siellä amk:ssa mitään lomaa enää ole, vaan itsenäistä työskentelyä). Ennen Juhan vierailua siivosin ja leivoin ihan urakalla. Sämpylöitä, korvapuusteja, tuulihattuja.. Pakastinlokerot olivat aivan täynnä. :D


Leivoin ensimmäistä kertaa tuulihattuja. Äidin varoituksista huolimatta ne onnistuivat hienosti!

Yleensä tekemäni sämpylät ovat kovia, mutta näistä tuli aika täydellisiä.


Minullakaan ei varsinaista syyslomaa ollut, mutta onneksi lukujärjestys oli aika tyhjä. Juha oli mukanani iltapiirustuksessa ja psykologian luennolla. Muutoin hän oli kämpällä minun ollessani koulussa. 

Lumi satoi Rovaniemelle. 

Sain ruusun. <3

Juha maalasi minusta muotokuvan muutamassa tunnissa kahdella istuntokerralla.

Vietimme Juhan kanssa laatuaikaa yhdessä. Olimme viimeksi nähneet toisemme heinäkuussa, joten olikin jo korkea aika tavata. Kävimme kirpputoreilla, katsoimme leffoja, kävimme iltakävelyllä Kemijoen rannalla, leivoimme mutakakkua ja paljon muuta. Oli mukavaa tulla koulusta, kun oli joku odottamassa. Myönnän, että tunsin itseni yksinäiseksi joitakin päiviä Juhan lähdön jälkeen. Onneksi palasin nopeasti normaaliin päiväjärjestykseen ja osaan taas nauttia yksinolostani. Ensi kerralla tapaamme sitten joululomalla, eikä siihen ole loppujen lopuksi pitkä aika. 



***


Kaksi kurssia on nyt saatu päätökseen. Ensimmäisenä loppui kuvan rakentamisen perusteet, josta oli kritiikki silloin, kun Juha oli täällä. Olin tuona päivänä noussut väärällä jalalla ja kritiikissä kiehuin raivosta, kun ihmiset tuntuivat takertuvan toistensa töissä epäolennaiseen. Kurssin tehtävien pointtina kun (mielestäni) oli ohjeiden noudattaminen: sommittelu, kolmiulotteisuus, kaksiulotteisuus jne. , eikä oikeastaan taiteellinen yleisilme tai tunnelma. Oikeasti. Minun teki vain mieli huutaa "V*ttu mitä paskaa!!!!!!!!!1111111111" :D Yleensä en ole yhtä aggressiivinen, mutta kuten sanoin, olin huonolla tuulella. Lisäksi olin sössinyt ensimmäisen kurssityön aivan perusteellisesti, sillä se herätti figuratiivisia assosiaatioita.

En ole vieläkään saanut aikaiseksi kuvata kyseisiä tekeleitä. Hain ne eilen koululta. Se epaonnistunut työ katosi sen laatikon, jossa kaikkien työt olivat, syövereihin, mutta muut kurssityöt minulla kyllä on. Kuvaan ne ennen kuin asioin hieman pihan jätekatoksessa.

Meillä oli myös todella intensiivinen väriopin kurssi. Verta, hikeä ja kyyneleitä. Turhauduin monesti, kun en tajunnut tai osannut. Opin kuitenkin loppujen lopuksi aika paljonkin. Portfolion kanssa tuli kiire, mikä aiheutti stressiä. Sain sen valmiiksi puoli tuntia ennen deadlinea. Olen tyytyväinen, jos saan kolmosen. Sieluni silmin tosin näen kakkosen. Nelonen olisi unelma.

Toissapäivänä oli elävän mallin kurssin kritiikki. Se oli kämäisin kritiikki, jossa olen koskaan ollut. Oli perjantai-iltapäivä, eikä kukaan, minä mukaan lukien, oikein jaksanut sanoa kenenkään työstä mitään. Minun piirrokseni olivat vuorossa viimeisenä, ja selvisin varmaan alle viidessä minuutissa. Olen tottunut siihen, että kaikki hiljenevät äkisti minun töideni ollessa vuorossa, mutta tällä kertaa kaikki olivat yhtä vaisuja muidenkin piirrosten kohdalla. Viimeisen töitä ei koskaan jakseta kommentoida kunnolla, vaikka kritiikki olisi muuten ollut aivan antoisa. Ja vaikka vaikeneminen johtuisikin siitä, että työt ovat huonoja, voi aina kuvitella, että ihmset ovat väsyneitä. Viimeisenä oleminen kritiikissä on itsepetosta parhaimmillaan. <3

Tässä joukko kurssin piirroksia. Kaikkia en ole kuvannut, sillä kurssin lopussa en muistanut ottaa kameraan mukaan. Kahdella viimeisellä kerralla meillä muuten oli naismalli, mutta niistä piirroksista minulla ei ole kuvia.



 Tähän piirrokseen olen melko tyytyväinen. Makaavat asennot eivät todellakaan ole helppoja minulle.




 Monet muut kurssilla innostuivat mustasta paperista ja väriliiduista. Minun juttuni se ei kuitenkaan ollut, sillä en vain hallinnut niitä. Tätä pidän huonoimpana kurssityönäni. Opettajan mielestä punaista ja vihreää oli saman verran.



Kritiikkiin piti tehdä omakuva. Ei muten näytä yhtään minulta. Näytän piirroksessani vanhalta. Onnistunein kohta on korva. 



***

Tällä viikolla alkoi uusi kurssi, nimittäin johdatus visuaaliseen analyysiin. Ensi viikolla alkaa myös plastinen sommittelu. En aluksi mahtunut kyseiselle kurssille, vaan päädyin varasijalle kolmanneksi. Nyt kurssilta on onneksi saatu pois väärälle kurssille ilmoittautuneet tyypit, joten minäkin sitten mahduin mukaan. Ensi viikon kurssit ovat pääyliopistolla, jonne kämpältä on matkaa noin kolme kilometriä. Olin jo viime viikolla innoissani, kun lumet sulivat pois ja pääsin kulkemaan pyörällä. Lunta tuli valitettavasti lisää, joten ensi viikon kuljen kävellen, ja ilmeisesti monta muutakin viikkoa.. hyvä puoli on tietenkin se, että saan liikuntaa jee. 

Kuvataidekasvatuksen tutkimuksen perusteet -kurssikin jatkuu. Sain viimeinkin päätettyä esseeni aiheen, ja niinpä kirjoitan ympäristö- ja yhteisötaiteesta kuvataidekasvatuksessa. Aiheen valitsin puhtaasti siksi, että siihen jopa saakin jotain materiaalia pakollisista lähdekirjoista. Aluksi en ollut aiheesta järin innostunut, mutta nyt aihe näyttäytyy minulle ihan mielenkiintoisena.




***



Koulusta asumiseen.

Olen jakanut kämpän nyt yli kuukauden ajan kämppiksen kanssa. Kämppishän tosiaan asuu tässä jo.. no, aika monetta vuotta, ja olisi ainakin kesäisen tiedustelupuheluni perusteella aikeissa muuttaa joskus lähitulevaisuudessa. Viime aikoina olenkin kovasti alkanut haaveilla uudesta kämppiksestä.

Minua ei oikeastaan kiinnosta, miten kukin tykkää ruokansa laittaa. Siinä vaiheessa, kun minä joudun siivoilemaan jälkiä, niin asia alkaa kyllä ärsyttää. Olen tässä kuukauden aikana ikäväkseni huomannut, että kämppis rakastaa paistaa ruokansa runsaassa määrässä rasvaa. Asia ei muuten haittaisi, mutta kun minä satun olemaan se, joka joutuu siivoamaan jäljet.


En käsitä, miten on mahdollista sotkea koko liesi rasvaan (siten, että myös kaikki keittolevyt ovat täynnä isoja tummia rasvalänttejä), kun paistaa vain yhdellä pannulla. Paistoin itse  torstaina lettuja ja käytin öljyä, joka ainakin oman kokemukseni perusteella räiskyy rasvaa enemmän. Paistamissession jälkeen roiskeita oli kuitenkin vain sen keittolevyn ympärillä, jota olin käyttänyt. 

On todella raivostuttavaa, kun joudun aina hinkkaamaan hellan puhtaaksi, ennen kuin pääsen itse laittamaan ruokaa. Aamuisin keitän puuroa ja pyyhin mahdolliset roiskeet. Kun tulen koulusta, odottaa liedellä rasvameri. Poikkeuksena ne harvat kerrat, jolloin kämppis käyttää uunia. Torstaina oli sellainen päivä. Pahaa-aavistamatta aion illalla tehdä pannukakkuja. Uunista alkoi kuitenkin tulla aivan hirveä käry, joten sammutin sen ja paistoin taikinasta lettuja. Myöhempi tarkastelu osoitti, että uunin pohjalla oli rasvaa, joka oli ruvennut käryämään. Ja niin jouduin  pääsin taas hinkkaamaan sienellä, joka on muuten nyt aivan musta.

Keittiön siivous on näemmä yksinomaan minun vastuullani. Työtäni helpottaisi se, ettei rakas kanssa-asuja pudottelisi viinerinmurusia lattialle (tai jos pudottaa niin lakaisee ne pois!) ja pyyhkisi keittiön pöytätasot käytön jälkeen. Tuollaiset asiat kuuluvat ylläpitoriivoukseen, jota harjoitetaan joka päivä, mutta ilmeisesti on olemassa ihmisiä, joita ei siisteys ja hygienia paljon kiinnosta.

Huvittavaa on se, että kaikki on jaettu niin tarkalleen tasan. Olohuoneesta jo kerroinkin, ja sehän on keskeltä kahtia. Kämppis oli siirtänyt tavarani jääkaapissa, koska halusi tietyt hyllyt, jotka ovat aina kuuluneet hänelle (vaikka puhelimessa sanoin, että voin ottaa mitkä hyllyt haluan. O-o). Viimeksi keittiön roskistakin oli järjestelty siten, että minun roskani olivat toisella puolella roskista. :D

Seuraa pakollinen myönnys: Myönnän, että en itsekään ole aina niin järjestelmällinen. Aamuisin jätän puurokattilan ja voiveitsen tiskialtaaseen siksi aikaa kun syön aamupalaa. Usein liotan toisessa tiskialtaistajotain uunivuokiani tai sellaista. Minulla on myös tapana jättää pelti lidelle jäähtymään leivottuani jotain, enkä heti muista ottaa sitä pois. En kuitenkaan varsinaisesti sotke, ja jos sotken, niin siiivoan.

Olen onnellinen siitä, että minulla on oma vessa ja suihku. Olisin varmaan apinanraivon partaalla, jos sekin pitäisi jakaa. Se se vasta olisikin ällöttävää, jos joutuisi kirjaimellisesti toisten paskoja siivoamaan.

Haaveilen edelleen kivasta kämppiksestä. Sellaisesta, joka on suunnilleen ikäiseni, fiksu, oma-aloitteinen, siisti ja mukava. Sellainen, jonka kanssa voi jutella ja jolle voin tarjota maistiaisia leipomuksista. Kämppis, jonka kanssa rakentaisin meille viihtyisän olohuoneen. Kämppis, jonka kanssa voi keskustella ja sopia asioista. 


***

Kello on pian kaksitoista. Pakko kiirehtiä nukkumaan. Ehdin nukkua vain viisi tuntia, ja univelkaa on jo muutenkin. Loppuun vielä kuitenkin tavalliseen tapaan biisi. Tätä kuuntelimme kun Juha oli täällä. :>



M83 - Midnight City



Waiting in a car
Waiting for a ride in the dark
Drinking in the lounge
Following the neon signs

Waiting for a roar
Looking at the mutating skyline
The city is my church
It wraps me in the sparkling twilight












maanantai 7. lokakuuta 2013

Viikonloppu jatkui tänään




Olen ollut nyt neljä päivää vapaalla. Tämän päivän mallipiirustus siirrettiin keskiviikoksi. Minun oli tarkoitus saada näiden päivien aikaan kuvan rakentamisen perusteiden kurssin ja opiskeluteknologian tehtävät tehtyä. Ajattelin myös lukea esseeaineistot uudelleen läpi. Kuinka ollakaan, en saanut mitään tehtyä loppuun asti.

Kuvan rakentamisen perusteiden tehtäviä on yhteensä neljä: sommitelma, asetelma kolmiulotteisena (lyijykynät), asetelma kaksiulotteisena/kubistisena (vesi- tai akryylivärit) ja kolmiulotteinen teos jo mainittujen asetelmien muotoja hyödyntäen (pahvista). Luijykynätyö oli ainoa valmis tekeleeni. Valitettavasti se repesi, kun rupesin irrottamaan sitä piirustuslehtiöstä. Teippasin revenneen kohdan, mutta se näytti niin rumalta, että tein koko työn uudestaan. Nyt minulla on lyijykynätyön lisäksi valmiina maalaus. Kun saan kaikki harjoitukset tehtyä, laitan niistä kuvia tänne.

Tänään tein pääasiassa opiskeluteknologian tehtävää. Aion saada sen huomenaamuna valmiiksi. Siitä puuttuu sivunumerot ja lähteet. Istuttuani suurimman osan päivästä koneen ääressä lähdin lopulta lenkille. Olen kunnostautunut lenkkeilyn suhteen, ja olen käynyt lähes joka päivä lenkillä. 

Mainittakoon, että juuri ennen kuin lähdin lenkille, kerroksen käytävästä kuului oven hakkaamista. Käytävän päässä asuvalla nuorella parilla ilmeisesti oli jotain kränää. Mies (tai oikeastaan pojankloppi) hakkasi ovea ja huoritteli naista. Lopulta hän lähti. Alkoholilla lienee osuutta asiaan, sillä käytävässä haisi viina ja tupakka. Yleensä täällä on todella rauhallista. Käytävässä ei liiku juuri koskaan ketään muita kuin minä ja naapurit ovat hiljaisia. En edes tiedä, kuka asuu minua vastapäätä..


***



Joitakin päiviä sitten päätin kävellä erään puiston läpi. Ihastuin näkemääni. 



Tänään muistin ottaa mukaan sämpylän. Halusin kokeilla, voinko ruokkia sorsia, ja onnistuihan se. Joku vanha mieskin tuli samaan aikaan ruokkimaan sorsia. Aion nyt joka kerta lenkillä käydessäni kävellä kyseisen puiston kanssa ja käydä ruokkimassa sorsia niin kauan, kun ne siellä vielä ovat.



***


Kuten jo mainitsinkin, elävän mallin piirtäminen jatkuu. Nyt olemme piirtäneet croquista aina tuntien alussa. Ensin aikaa on ollut minuutti, sitten puoli. En aina jaksa tai muista kuvata töhryjäni, joten tällä kertaa minulla on vain yksi kuva luonnoksista, jotka on varmaan minuutissa piirrettyjä.



Loput kolme tuntia piirrämme samaa asentoa. Viime kerralla aloittaminen tuntui tosi vaikealta. Minulla on käynyt tuuri, sillä en ole kertaakaan joutunut piirtämään mallia suoraan edestä, jolloin tulisi yleensä jotain inhottavia lyhennyksiä. Vaikka meillä ei varsinaisesti ole omia paikkoja, niin kaikki menevät aina samoille paikoille. Toki mallin suuntaa vaihdetaan joka kerta. 


Minulle jalat tuottavat vaikeuksia, vaikka malli olisikin sivuttain. Olen kolmena peräkkäisenä kertana pähkäillyt liian pitkältä ja lötköltä näyttävän jalan kanssa. Opettajakin on mitannut piirtämäni jalat, ja ne ovat yleensä oikean mittaiset, mutta eivät näytä siltä. En vaan osaa!


Viime kerralla piirsin vaihtelun vuoksi ruskealle paperille. Oikea jalka on aika jäätävän kokoinen, mutta opettaja vinkkasi, että voisin jättää sen suureksi korostaakseni sitä, että sen on lähellä. Hassua, että kyseinen opettaja ei suoraan sano, mitä pitäisi tehdä, vaan tyyliin "En nyt sano, että sinun pitäisi tehdä tässä työssä näin, mutta niinkin voi tehdä, että.."


Käytin valkoista liitua korostaakseni valokohtia. Olisin tietenkin voinut tehdä sen paremminkin, mutta mielestäni piirroksesta tuli ihan kiva. Mallinkin mielestä se oli jännä, ja hän otti siitä kuvan, vaikka olinkin tehnyt hänestä kuulemma liian todenmukaisen näköisen. Mallihan siis tykkää, kun hänet piirretään nuoremmaksi tai lihaksikkaammaksi kuin hän todellisuudessa on. :-D

Huomenna luvassa on neljä tuntia samaisen mallin piirtämistä, minkä lisäksi on vielä iltapiirustus heti perään. Minulla olisi ollut viime kerran iltapiirustuksen tunneiltakin töherryksiä, mutta laitan ne tänne vasta ensi kerralla. En skannaa niitä tänään, koska joutuisin muuttamaan skannausasetuksia. Minulla on tällä viikolla työn alla kehityspsykologian opuksen skannaaminen, joten en viitsi vaihtaa asetuksia, ennen kuin koko kirja on skannattu. Ei se ole vaikeaa, mutta olen laiska. Perjantaina skannaan viimeiset sivut, kun silloin kirja pitää palauttaakin. Päivittänen blogia silloin, tai lauantaina sitten seuraavan kerran. Silloin luvassa muutakin, kuin mallipiirroksia.



***

Toivottavasti en ole linkittänyt tätä biisiä aikaisemmin.



Princess Chelsea - The Cigarette Duet




maanantai 30. syyskuuta 2013

Yksinvaltijuuden loppu ja alastomia malleja





Sainpa kerrankin napattua kuvan kaupungin yli lentävästä lentokoneesta. 


Viikot kuluvat aivan älyttömän nopeasti. Olen opiskellut yliopistossa nyt kuukauden. Myönnän, että kuvitelmani opiskelijaelämästä olivat todella romantisoituja verrattuna siihen, mitä todellisuus on. En tarkoita sitä, että en tuntisi alaa omakseni. Tämä on minun juttuni. Vapaa-aikani on tosin aika yksinäistä. Viihdyn hyvin itsekseni ja tykkään puuhailla omia juttujani. Olisi vaan kiva kutsua joku joskus kahville ja rupattelemaan. 

Onneksi poikaystävä (entisen blogin lukijat muistanevat "Juhan") tulee käymään täällä parin viikon kuluttua. Olen jo nyt ihan täpinöissäni! Olen suunnitellut vaikka mitä. 



***



Huoneessani on 21 astetta lämminta, eli kylmä. Lämpöpatterissa ei ole mitään logiikkaa, joten vaikka sain sen suhinasta päätellen päälle, ei se lämpene.

Kämpän yksinvaltijuus loppui viime viikon loppupuolella. Eräänä aamuna kuulin keittiöstä astioiden kolinaa. Kämppis oli tullut tänne. Totuin olemaan yksin, joten myönnän, että kämppiksen ilmaantuminen tänne aiheutti minussa pientä ärtymystä. Etenkin, kun ruokiani oli menty siirtelemään kahdesti lupaani kysymättä, ja kun kämppiksen roinat  astiat kuivauskaapissa tursuivat minun puolelleni kaappia. Hedelmäni kylmivät jääkaappiin, koska vihanneslaatikko on muutettu herkkukätköksi.

Olisi mahtavaa asua jonkun mukavan tyypin kanssa, joka olisi lähellä omaa ikääni. Jonkun, joka haluaisi tehdä yhteiseen tilaan mukavan olohuoneen (nykyisinhän se on jaettu kahtia: minun olohuoneenpuolikkaani ja kämppiksen varastotila), ja jonka kanssa voisi kahvitella ja katsoa elokuvia. Jossain vaiheessa saan aivan varmasti uuden kämppiksen, koska tämä nykyinen valmistunee kevääseen mennessä. Lupaan keittää uudelle kämppikselle tervetuliaiskahvit sitten joskus!



***


Tällä viikolla jatkuu elävän mallin piirtäminen. Ilmeisesti saman mallin kanssa. Huomenna olisi myös iltapiirustusta, joka alkoi viime viikolla. Siellä on naismalli. Tervetullutta vaihtelua.




Viime kerralla minun teki mieli värittää tausta punaisella pastelliliidulla. Jalkojen kanssa oli muuten taas ongelmia. 



Iltapiirustuksessa piirrettiin kaksi kahdenkymmenen minuutin piirrosta. Omani eivät oikein onnistuneet. 

Alla olevat croquis-piirrokset onnistuivat paremmin. Pahoittelen kökköä laatua. A3-kokoiset paperit eivät mahtuneet tulostimeen, enkä malttanut kuvata piirroksia paremmalla ajalla paremmassa valaistuksessa. 













Tässä piirroksessa malli näyttää siltä, kuin olisi jäänyt auton alle ja murjoutunut pahasti. 


Painun nyt nukkumaan. Kello on vasta kymmenen, mutta väsyttää ja päätä särkee. Ensi kertaan siis!


***



ByeAlex - Láttamoztam